Suomalaisen tekstiiliteollisuuden historia

Toisen maailmansodan jälkeen, kun lähes kaikesta oli pulaa, tekstiiliteollisuus kansainvälistyi voimakkaasti. Tamperelaisella tekstiiliteollisuudella meni kuitenkin yleisesti ottaen hyvin. Voidaan sanoa, että kasvua jatkui 1980-luvulle asti. Toisen maailmansodan jälkeinen kasvu selittyy osin sillä, että vuonna 1957 ulkomaankaupan säännöstely purettiin ja tekstiilien tuonti- ja vientikaupalle syntyi kauppa- ja tullisopimusten myötä mahdollisuuksia. Erityisesti vientikauppa sai aikaan tuotannon kasvua. Tällä hetkellä yksi suomalaisten tekstiilimarkkinoiden kilpailuvalteista on luonnonmukaisten materiaalien hyödyntäminen.

Kotimaan tekstiilimarkkinat

Sotien jälkeisessä Suomessa myös kotimarkkinat vetivät. Valtaosa Suomessa käytetyistä tekstiileistä oli suomalaisia. Tämä kiihdytti tekstiiliteollisuutta ja lisäsi uuden työvoiman tarvetta. Tekstiilitehtaat myös koneistuivat vähän kerrassaan. Tämä muutti aiemmin työvoimavaltaista alaa siten, että ihmisiä tarvittiin eri tuotantovaiheissa vähemmän, koska yksi ihminen pystyi vastaamaan useammasta työvaiheesta valvomalla useita eri koneita.

1960 -luvulla kilpailu alkoi tuotannon tehostumisen myötä kuitenkin kiristymään, mikä johti hintojen nousun hidastumiseen. Tässä on kuitenkin todettava, että suomalaiset trikootehtaat olivat Euroopan mittapuulla mitattuna erittäin kilpailukykyisiä. Ehkäpä juuri tästä johtuen 1950-1960 -lukujen aikana Tampereen talousalueelle perustettiin useita tekstiilialan yrityksiä juuri trikoon tuotantoon ja hyödyntämiseen. Näistä useimmat jäivät suhteellisen lyhytikäisiksi.

1970 -luvun öljykriisillä ja sen jälkeisellä taloudellisella lamalla ja inflaatiolla oli selvästi negatiivinen vaikutus suomalaiseen tekstiiliteollisuuteen. Tuonnin lisääntymisen myötä suomalaiset tekstiilialan yritykset ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin ja osa teki jopa konkurssin. 1970 -luvulla erikoistekstiilien osuus alkoi kasvaa samalla kun perinteiset puuvilla- ja villateollisuus sekä lankojen ja kankaiden tuotanto supistuivat. Tämä johtui osin maailmanlaajuisesta tilanteesta, jossa villan kysyntä laski laskemistaan ja alalle muodostui ylituotantoa. Halpatuonti osin vaikeutti yritysten taloudellista tilannetta Suomen kotimarkkinoilla. Tässä taloudellisessa tilanteessa menestymistä haettiin kasvattamalla yrityskokoa. Tekstiiliteollisuudenalan alamäen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvulla ja se on jatkunut tälle vuosituhannelle asti.

Suomalaisen tekstiiliteollisuuden tulevaisuus

Tekstiiliteollisuus on jo muutaman sadan vuoden ajan ollut Suomen talouden perusjalka. Sen mukanaan tuoma tulevaisuuden usko on näkynyt monissa lääneissä vilkkaana rakentamisena sekä uudistuksina. Ala on voimakkaasti globalisoitumassa, mikä voi olla sen pelastus. Kiina, Intia sekä muut halpatuontimaat kuitenkin kilpailevat tuotantohinnoilla. Suomalaiseen tekstiiliteollisuuteen haetaankin uutta kasvua designistä ja innovaatioista, lyhyistä tuotantosarjoista ja joustavista sekä nopeista toimituksista ja teknisesti vaativista tuotteista, kiertotaloudesta sekä uusien luonnonmukaisten materiaalien hyödyntämisestä.