Suomen tekstiiliteollisuus
Varhainen tekstiiliteollisuus on peräisin jo keskiajalta. Tekstiilien valmistus Suomessa alkoi nuijasodan aikoina 1500 -luvulla. Varsinainen keskus tekstiilien valmistamiseen syntyi kuitenkin vasta niinkin myöhään kuin 1700 -luvun Turkuun.
Tampere, tekstiiliteollisuuden keskus
Tampereelle tekstiiliteollisuus rantautui noin 50 vuotta myöhemmin, 1700 -luvun puolivälissä, jolloin kaupunkiin perustettiin Suomen ensimmäinen kehruukoulu. Tämän jälkeen Tampere kehittyi tekstiilimarkkinoilla nopeasti. Päämarkkina-alueina teollisuustuotteille olivat luonnollisesti kotimarkkinat, mutta myös idänkauppa kukoisti. Esimerkiksi Pietarin alueella oli suurta kysyntää pellavakankaista.
Alueen yhtenä keskeisenä menestystekijänä voidaan pitää myös sitä, että Tampere oli vapaa kaupunki. Tampereen kaupungissa oli itsehallinnollisia oikeuksia ja elinkeinon harjoittamista ei myöskään rajoitettu tiukoin ammattikuntasäännöksin, mikä merkitsi teollisuudelle sitä, että työntekijöitä oli helposti rekrytoitavissa. Voidaankin sanoa, että lähes puolet Suomen teollisuustyöntekijöistä työskenteli 1800 -luvun puolivälistä 1900 -luvun alkuun Tampereella. Lisäksi myös raaka-aineet olivat tuontitulleista vapaat, mitä voidaan myös pitää merkittävänä taloudellisena etuna.
Finlaysonin tehtaat
James Finlayson perusti vuonna 1820 Tammerkosken yläjuoksulle Suomen ensimmäisen tekstiilitehtaan, joka nousi parissa vuosikymmenessä Suomen suurimmaksi tehtaaksi. Finlayson aloitti toimintansa kuitenkin konekauppiaana, mutta yritys ei menestynyt, joten hän muutti toimintansa tekstiilitehtaaksi. Tämä ratkaisu kannatti, sillä Finlaysonin menestystarina on kirjoitettu Suomen historiaan. Tehtaan menestyminen johtui pitkälti siitä, että se sijaitsi logistisesti katsottuna hyvien liikeyhteyksien varrella. Finlaysonin tehdas kasvoi nopeasti Pohjoismaiden suurimmaksi tehtaaksi ja Tampere jatkoi kasvuaan vilkkaana teollisuuskaupunkina.
1800 -luvun teollistuminen kiihdyttää kasvu
Yleisen teollistumisen myötä työvaiheita alettiin koneistaa 1800 -luvun alussa. Jotta teollistuminen nopeutuisi, Suomen valtio tuki toimintaa. Tuki oli merkittävä apu, mutta kasvulle ehkä otollisempaa oli markkinat, jotka vetivät. Pietarin alueella oli kova kysyntä puuvilla- ja pellavatuotteista. Kotimainen kysyntä lähti väestön vaurastumisen myötä kasvuun kuitenkin vasta 1800 -luvun puolivälin jälkeen, mikä korvasi vähentyviä idänmarkkinoita.
1900 -luvun alun Suomi
Suomessa elettiin 1900 -luvun alussa levottomia epävakaita aikoja. Oltiin aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä. Teollisuus kuitenkin kukoisti koska tehdasvalmisteisille kankaille oli yhä kasvava kysyntä. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen oli tekstiiliteollisuuden kannalta käytännössä onnenpotku. Venäjän kauppa oli vientivetoista. Erityisesti villatuotteille oli kysyntää.